Onko auringosta tykkääminen väärin?

Tämä on elämäni kolmas talvi, jolloin näen auringon käytännössä joka päivä. Olo on loistava. Eikä kyse ole siitä, että koulu stressaisi vähemmän kuin työt. Töissä on selkeät työajat, opiskelussa ei. Eli jatkuvasti on olo, että pitäisi olla naama kiinni jossain kirjassa.

Kurssikavereiden kanssa puhutaan kahdesta asiasta: gradusta ja jatkosuunnitelmista koulun jälkeen. Kuulun siihen onnekkaaseen vähemmistöön, jota odottaa työpaikka ja sosiaaliturva. Täällä työttömänä olo tarkoittaa lähes aina käytännössä sitä,että tippuu terveydenhuollon ulkopuolelle. Jos jalka menee poikki, ambulanssi kyllä hakee ja lääkäri paikkaa. Mutta sinä maksat koko hoidon hinnan täysimääräisenä takaisin sairaalalle. Joka voi tarkoittaa henkilökohtaista konkurssia. Maksat lääkärilaskuja loppuikäsi.

Kun minulta kysytään jatkosuunnitelmistani, vastaus on yleensä jotakin tällaista: Rakastan Helsinkiä, Suomen kavereita ja perhettä. Minulla on ehkä yksi maailman parhaista työpaikoista (oikeasti), mahtavat työkaverit ja ok liksa. Mutta vihaan Suomen lyhyitä talvipäiviä ja pimeyttä. En pakkasta enkä lunta, vaan pimeyttä. Haluan viettää kesät Suomessa ja talvet jossain muualla.

Ja ennen kuin kukaan alkaa hehkuttamaan talvipäivien ihanuutta, ilmaisen itseni selkeämmin: jos jätät verhot auki nukkumaan mennessä, heräätkö valoon ja auringonpaisteeseen pirteänä siinä seitsemän jälkeen? Vaikka olisit nukkunut vain muutaman tunnin? Joka ikinen päivä? Ja kun kerrot kirkasvalolampuista paikallisille, he eivät yksinkertaisesti usko korviaan.

Tätä pohdintaa pahentaa tietysti protestanttinen etiikka, josta ei pääse eroon kirkosta eroamalla. Eihän auringonpaiste voi olla elämässä tavoiteltava asia? Otsahiessä… tyhjän nauraja… muu maa mustikka… Miten kukaan voi edes harkita irtisanoutumista duunista sen takia, että sää on hanurista? Pinnallinen ihminen kyllä semmonen. Haki Hesarin Säätiön apurahaakin Kaliforniaan eikä Oxfordiin, koska Oxfordissa on huono sää? Huh huh.

Pinnalliseksi leimautumisen uhallakin: toivottavasti minun ei tarvitse viettää enää yhtään kokonaista talvea pimeässä.